Kotiutumistarina RIKU

Koko: keskikokoinen
Ikä adoptiohetkellä: 2 vuotta
Saapunut Suomeen: 08/2018
Sukupuoli: uros, sterkattu

Riku Verneri (tarhalla Eetu) saapui Suomeen elokuussa 2018. Riku oli alussa hyvin arka; makasi pöydän alla ja pelkäsi lähes kaikkea. Riku otti kuitenkin minut jostain syystä heti omakseen, eikä pelännyt seurassani ollenkaan. Riku kotiutui nopeasti ja haki pian jopa rapsutuksia, tuli kellimään jalkoihini ja pyysi minua rapsuttamaan mahaansa.

Ulos Riku ei uskaltanut lähteä. Toisena päivänä lopulta kannoin koiran ulos, kun hän ei kannustuksenkaan jälkeen uskaltanut tulla ovesta ulos. Riku käveli varovasti muutaman kymmenen metriä, mutta ei kuitenkaan uskaltanut tehdä tarpeitaan ulos. Ensimmäiset pissat lirahtivat sitten tuvan vastapestylle matolle kolmantena päivänä ja minä olin ikionnellinen. Seuraavana päivänä Riku teki samaan paikkaan sekä pissit että kakat. Sen jälkeen tarpeet tehty ulos niin kuin isojen poikien kuuluukin. Samalla rohkeutta tuli lisää ja käveltiin jo pikkulenkki metsässä ja tiellä. Hihnassa kävely sujui alusta lähtien oikein hienosti. Myöskään yksinolo kotona ei tuottanut mitään ongelmia, vaan Riku jäi tyytyväisenä odottamaan minua.

Rescuekoira riku romania


Ensimmäinen ja ainoa ongelma ilmaantui viikko kotiutumisen jälkeen, kun Riku tapasi ensimmäistä kertaa miesystäväni. Riku haukkui, murisi ja hyökki päin. hän pelkäsi miestä paljon. Tämä oli minulle melkoinen shokki, koska minua kohtaan Riku oli ollut niin luottavainen ja oli osoittanut pelkonsa vain niin, ettei uskaltanut tehdä jotakin. Jälkeenpäin ajateltuna oli vain hyvä, että Rikun reaktio oli niin voimakas; tajusin paneutua asiaan kunnolla, sain koirakouluttajalta puhelimitse ohjeita ja muutamia kirjasuosituksia. Näillä päästiin hyvin alkuun ja Rikun luottamus pääsi kehittymään.

rescuekoiran kotiutumistarina

Hyvin pian (noin neljän viikonlopun jälkeen) Riku luotti jo mieheenkin, ja nyt ovat bestiksiä. Sain itse todella paljon apua Turid Rugaas’n kirjasta ”Rauhoittavat signaalit”. Tätä kirjaa suosittelen lämpimästi adoptiokoiran omistajille. Huomasin itse, että koiralle on annettava aikaa niin paljon kuin se tarvitsee saavuttaakseen luottamuksen. Myös facebookissa on hyvä Romaniasta adoptoidut koirat-ryhmä , josta voi saada vinkkejä ja vertaistukea alkumetreille.

Rescukoira Romania kotiutumistarina

Adoptoidessa välillä mieleeni hiipi epäilys, että tuleeko tämä koira olemaan minulle yhtä rakas kuin vajaa vuotta aiemmin kuollut ensimmäinen koirani. Epäilys osoittautui turhaksi. Rikusta on tullut minulle niin rakas kaveri ❤️. Hän on aivan täydellisen sopiva minulle; aina valmis lähtemään lenkille, mutta osaa myös rauhoittua, kova poika halimaan ja ottamaan vastaan rapsutuksia.

Terveisin,

Riku Vernerin omistaja