Olen Picasso, arvoni tunteva nuori herra Vulcanasta. Täytän piakkoin vuoden, ja olen juuri siinä kohdassa elämää että nyt olisi sopivalle henkilölle elämänsä tilaisuus saada harvinainen helmi kotiinsa.
Täällä Vulcanassa on ollut ihan hyvä asua, mutta täällä on välillä kovin hälyisää kun väkeä on niin paljon. Rakastan kyllä touhua ja tohinaa sekä yhdessä olemista, ja sitä että saan olla mukana menossa mukana. Ja pidän kyllä näistä seuralaisista täällä, meistä on tullut oikein läheisiä toisillemme. Mutta kuitenkin…. sitä kaipaisin niin kovasti että saisin ihan ikioman ihailijani, joka rakastaisi juuri minua enemmän kuin muita, ja sellaista ei täältä Vulcanasta ole vielä löytynyt.
Täällä kyllä tiedetään arvoni, ja karvaiset ystäväni antavat minun valita parhaat palat ruokailussa -tottakai! He kun tietävät että jätän aina heillekin riittävästi ruokaa kuitenkin. Ja ruokailun päälle viihdytän aina kaikkia läsnäolollani; sitä arvostetaan kovasti ja luokseni on tunkua. Ehkäpä siksi saan myös aina mennä hakemaan ensimmäiset rapsutukset Adinalta; kaikki tietävät että sen jälkeen olen hyväntuulinen ja jaksan pidempään seurustella muidenkin kanssa.
Mutta… viime aikoina on tuntunut siltä että jotain puuttuu, että tarvitsisin jotain muuta, jotain enemmän… Tarvitsisin juuri sen oman ihanan ihmisen, jonka kanssa voisin arkeni ja kaiken huomion jakaa. Jos tiedät mistä sellainen löytyisi niin otathan tännepäin yhteyttä.
